Ilmalämpöpumppu on erinomainen tukilämmönkohde energiansäästöön lämmityksessä. Sillä saavutetaan merkittävää energiansäästöä lämmityskäytössä. Sitä ei kuitenkaan kannata mitoittaa päälämmönlähteeksi, sillä kireimmillä pakkasilla, kun lämmitysenergian tarve on suurimmillaan, laskee ilmalämpöpumpun lämmitysteho lähelle kuluttamaansa sähkötehoa. Silloin on parempi olla joku muu lämmönlähde tukemassa sitä. Puolueettomien tutkimusten mukaan kaikkein kustannustehokkain lämmitysmuotoyhdistelmä on ilmalämpöpumppu ja varaava tulisija yhdessä. Katso lisätietoja energiansäästöstä: www.motiva.fi.

Liian korkea lämpötila alentaa ihmisen suorituskykyä niin henkisessä kuin ruumiillisessakin mielessä. Tutkimuksissa on todettu, että jokainen 25°C ylittävä aste alentaa suorituskykyä noin kahdella prosentilla. Erityisen raskaaksi käy, jos liika kuumuus ja liian korkea ilmankosteus vaikeuttaa nukkumista ja estää riittävän unen saannin. Ilmalämpöpumppu helpottaa huomattavasti elämää helteellä viilentämällä ja alentamalla sisäilman kosteusprosentin miellyttävälle tasolle.

Ilmalämpöpumppu muodostuu kahdesta putkistolla toisiinsa liitetystä laitteesta, ulko- ja sisäyksiköstä. Kompressori ja ohjausventtiilit sijaitsevat ulkoyksikössä, ohjauselektroniikka sisäyksikössä. Molemmissa on lämmönvaihdinkennosto ja puhallin, jolla ilma saadaan kiertämään kennoston läpi.

Lämmityskäytössä herkästi haihtuvan kylmäaineen paineen annetaan pudota ulkoyksikön kennossa, jolloin se häyrystyy ja ottaa höyrystymislämpönsä ulkoilmasta. Höytystynyt kylmäaine ohjataan putkistoa myöten sisäyksikön kennostoon, jossa se paineen nousun johdosta nesteytyy ja luovuttaa höyrystymislämpönsä huoneilmaan. Tällä prosessilla saadaan siirretyksi lämpöenergiaa ulkoa sisälle kovimmallakin pakkasella. Prosessi voidaan kääntää ohjausventtiilillä toisinpäin ja saadaan laite siirtämään lämpöä sisältä ulos, eli viilentämään sisätilaa.

Katso jälleenmyyjälistamme